Lopuksi

Tuntuu huvittavalta kirjoittaa loppusanoja muutaman hassun tekstin jälkeen. Nyt kun katson "minä kirjoittajana" -tekstiä, huomaan, että olen kirjoittanut tasan yhden näistä teksteistä yöllä, hiljaisessa talossa. Edelleenkin kyllä teen tekstini sen enempää suunnittelematta.
 Olisin voinut ottaa kurssista enemmän irti, mutta olen myös tyytyväinen siihen mitä olen saanut aikaiseksi. Olen saanut varmuutta omien tekstien julkaisemiseen, sekä rohkaistunut tekemään myös erilaisia tekstejä (täältä löytyvät runot ovat melkeinpä ainoita runoja, joita olen ikinä tosissani tehnyt).
 Pidin kurssista ja sen sisällöstä. Tuli kokeiltua uusia tyylejä, tapoja ja aiheita teksteissä, ja siitä ei voi olla mitään muuta kuin hyötyä tulevissa kirjoitustehtävissä. Kaikkia harjoitusten tekstejä en koskaan saanut valmiiksi, mutta ehkä se ei ollut tarkoituskaan. Ainakin tuli kokeiltua ja saatua uusia ideoita, ja olen myös aika varma, etten enää ihan niin usein kärsi inspiraation puutteesta.

Haluan päättää blogini yhteen lempilainauksistani (jonka vapaasti käänsin suomeksi, äidinkielen kurssilla kun ollaan). Se ei liity kirjoittamiseen, eikä ehkä myöskään luovuuteen. Saatesanoissa pyysin lukijoita keskittymään hetkeen, mikä on yksi asioista, jotka auttavat löytämään onnellisuuden. Myös lainauksen sanoma on asia, joka auttaa ainakin minua saavuttamaan onnellisuutta. Se muistuttaa aina laittamaan kauneimman asusteen päälle - hymyn.

"Maailmassa ei ole sellaista asiaa, kuin tarpeeton hymy" - GACKT